Benefísiu sira tanba mate mak hirak-ne’ebé no serve ba saida?
Benefísiu sira ba mate nia objetivu mak proteje traballadór kontribuinte karik mate, liuhusi kompensasaun ba nia familiár sira tanba lakon rendimentu família nian bainhira traballadór mate.
Benefísiu sira ba mate inklui Pensaun Sobrevivénsia no subsídiu mate nian (ka reembolsu despeza funeral nian).
Sé mak bele benefisia husi benefísiu mate sira-nian?
Benefísiu sira tanba mate – subsídiu mate, reembolsu despeza funeral nian no pensaun sobrevivénsia disponível de’it iha rejime kontributivu seguransa sosiál nian, ba traballadór sira ne’ebé kontribui ba rejime kontributivu (la haree ba setór atividade, públiku ka privadu), bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira-nian.
Traballadór sira Estadu nian ne’ebé uluk inklui ona iha rejime tranzitóriu seguransa sosiál nian (iha vigór iha loron 20 fulan maiu tinan 2002 to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017) benefisia mós husi Pensaun de Sobrevivénsia:
- Karik traballadór mate to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017 no iha rekerimentu ba pensaun sobrevivénsia, aplika tiha ona kálkulu no regra sira husi rejime tranzitóriu seguransa sosiál nian de’it hodi kalkula pensaun sobrevivénsia, no laiha kualkér alterasaun.
- Karik iha loron 1 fulan outubru tinan 2017 traballadór mantein atividade profisionál no hahú kontribui ba rejime kontributivu jerál (la haree ba setór atividade, públiku ka privadu), kálkulu ba pensaun sobrevivénsia sei konsidera tempu no remunerasaun ne’ebé simu durante períodu ne’ebé vigora rejime tranzitóriu (husi loron 20 fulan maiu tinan 2002 to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017) no durante períodu vijénsia rejime kontributivu jerál nian (hahú husi loron 1 fulan outubru tinan 2017).
Subsídiu Mate – Rejime Kontributivu Jerál
Subsídiu mate mak prestasaun sosiál, ne’ebé selu dala ida de’it, ho osan ba familiár sira husi benefisiáriu ne’ebé mate, bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira-nian. Subsídiu ne’e nia objetivu mak kompensa família ba enkargu sira ne’ebé aumenta tanba benefisiáriu mate no fasilita vida familiár nia reorganizasaun ba períodu hafoin kedas okorrénsia ema mate nian.
Aplika ba traballadór sira hotu ne’ebé inklui de’it iha rejime kontributivu jerál, inklui traballadór sira husi setór privadu, husi setór públiku no sira ne’ebé halo adezaun fakultativa ba rejime jerál.
- Benefisiáriu ne’ebé mate tenke inskritu iha Rejime Kontributivu Seguransa Sosiál nian
- Titulár sira ne’ebé iha direitu ba subsídiu mate mak benefisiáriu ne’ebé mate nia familiár sira (bainhira traballadór ativu ka pensionista):
- Konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu ona
- Dexendente sira (inklui oan hakiak ka biolójiku, mesmuké oan sei iha inan nia kabun-laran) ka tutela liuhusi benefisiáriu
- Rekér subsídiu mate:
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu ba subsídiu mate
- Aneksa kópia sertidaun óbitu benefisiáriu nian ne’ebé mate
- Aneksa kópia dokumentu identifikasaun sivíl ne’ebé válidu husi rekerente no titulár benfísiu nian.
- Ba ema nasionál: kartaun eleitorál ka billete identidade;
- Ba ema estranjeiru: pasaporte
- Aneksa kópia sertidaun kazamentu ka deklarasaun xefe suku ne’ebé komprovativu ba situasaun análoga konjuje nian, bainhira bele aplika
- Aneksa kópia sertidaun moris ka deklarasaun komprovativa adosaun ka tutela, bainhira bele aplika
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu ba subsídiu mate
- Laiha prazu garantia hodi asesu ba subsídiu mate
- Subsídiu mate labele akumula ho reeembolsu despeza funeral nian
- Konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu ona
- Dexendente ka tuteladu sira
- Reprezentante legál sira ba titulár ne’ebé iha direitu ba subsídiu, bainhira titulár sira menór ka la kapás
Rekerimentu subsídiu mate bele aprezenta iha prazu másimu fulan 3 hahú husi fulan tuir ho fulan ida-ne’ebé iha ona koñesimentu kona-ba benefisiáriu mate.
- Prezensialmente iha postu atendimentu Seguransa Sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA
Ka
- Prezensialmente iha Konsuladu ka Embaixada Timor-Leste sira-nian iha estranjeiru
Ka
- Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)
Ka
- Online (kria hela daudaun)
Montante subsídiu mate nian kalkula liuhusi fórmula tuirmai:
S = 3XR |
S = Valór Subsídiu
R = Remunerasaun Referénsia, mak média husi remunerasaun ne’ebé rejistadu ona no revalorizadu husi fulan 120 karreira kontributiva nian tomak, ne’ebé baze ba kálkulu pensaun vellise ka invalidés ne’ebé benefisiáriu simu ka ida-ne’ebé atu kalkula iha data ne’ebé nia mate.
Karik kontribuisaun sira la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia define husi R/n no R mak totál remunerasaun rejistadu ona no n mak númeru fulan ne’ebé korresponde.
Pagamentu subsídiu mate realiza dala ida de’it no selu ba titulár sira ne’ebé iha direitu tuir kondisaun hirak-tuirmai:
- 50% ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) no 50% ba dexendente sira (inklui oan hakiak ka biolójiku, mesmuké oan sei iha inan nia kabun-laran; ka tutela husi benefisiáriu), bainhira eziste hotu
- 100% ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan liu) ka ba dexendente (inklui oan hakiak ka biolójiku, mesmuké oan sei iha inan nia kabun-laran; ka tutela husi benefisiáriu), bainhira eziste de’ita konjuje ka dexendente.
Subsídiu mate selu dala ida de’it.
Seguransa Sosiál selu subsídiu mate nian,iha data hirak tuirmai ne’e:
- Karik rekér to’o iha dia 5, sei selu iha dia 10 fulan ida-ne’ebá nian
- Karik rekér entre dia 6 no dia 20, sei selu iha dia 25 fulan ida-ne’ebá nian
- Karik rekér depoizde dia 20 to’o loron ikus fulan nian, sei selu iha dia 10 fulan tuirmai.
Reembolsu Ba Despeza Funeral Nian – Rejime Kontributivu Jerál
Reembolsu ba despeza funerál nian mak pagamentu úniku ho osan ne’ebé fó ba ema ne’ebé hatudu prova katak nia mak selu despeza funeral benefisiáriu nian, bele aplika de’it ba situasaun ne’ebé laiha titulár ho direitu nian ba subsídiu mate.
Aplika ba traballadór sira hotu ne’ebé inklui iha rejime kontributivu jerál, inklui traballadór sira husi setór privadu, husi setór públiku no sira ne’ebé halo adezaun fakultativa ba rejime jerál.
- Benefisiáriu ne’ebé mate tenke inskritu iha Rejime Kontributivu Seguransa Sosiál nian
- Laiha titulár ho direitu ba subsídiu mate
- Hatudu prova katak selu despeza funeral husi benefisiáriu ne’ebé mate
- Rekér reembolsu ba despeza funeral nian:
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu reembolsu ba despeza funeral nian
- Aneksa kópia sertidaun óbitu husi benefisiáriu ne’ebé mate
- Aneksa kópia dokumentu identifikasaun sivil ne’ebé válidu rekerente nian.
- Ba ema nasionál: kartaun eleitorál ka billete identidade;
- Ba ema estranjeiru: passaporte
- Aneksa komprovativu despeza funeral hirak-ne’ebé selu, lori ema ne’ebé rekér reembolsu nia naran, no ne’ebé inklui benefisiáriu ne’ebé mate nia naran no valór ne’ebé selu
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu reembolsu ba despeza funeral nian
- Laiha prazu garantia hodi asesu ba reembolsu despeza funeral nian
- Reembolsu despeza funeral nian labele akumula ho subsídiu mate nian
- Ema ne’ebé interesadu
- Reprezentante legál interesadu nian, bainhira ida-ne’e la kapás
Rekerimentu reembolsu ba despeza funeral bele aprezenta iha prazu másimu fulan 3 hahú husi fulan tuir ida-ne’ebé iha koñesimentu kona-ba benefisiáriu nia mate.
- Prezensialmente iha postu atendimentu Seguransa Sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA
Ka
- Prezensialmente iha Konsuladu ka Embaixada Timor-Leste sira-nian iha estranjeiru
Ka
- Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)
Ka
- Online (kria hela daudaun)
Valór reembolsu despeza funeral bazeia ba dokumentu komprovativu ne’ebé aprezenta no nia limite másimu ekivale ba:
P = 3XR |
R = Remunerasaun Referénsia, mak média husi remunerasaun ne’ebé rejistadu ona no revalorizadu husi fulan 120 karreira kontributiva nian tomak, no baze ba kálkulu pensaun vellise ka invalidés ne’ebé benefisiáriu simu ka ida-ne’ebé atu kalkula iha data ne’ebé nia mate.
Karik kontribuisaun la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia define husi R/n no R mak totál remunerasaun rejistadu ona no n mak númeru fulan ne’ebé korresponde.
Pagamentu reembolsu ba despeza funeral realiza dala ida de’it no selu ba ema ne’ebé hatudu komprovativu katak nia mak realiza duni despeza hirak-ne’ebé refere.
Reembolsu ba despeza funeral selu dala ida de’it.
Seguransa Sosiál selu reembolsu ba despeza funeral nian, iha data tuirmai ne’e:
- Karik rekér to’o iha dia 5, sei selu iha dia 10 fulan ida-ne’ebá nian
- Karik rekér entre dia 6 no dia 20, sei selu iha dia 25 fulan ida-ne’ebá nian
- Karik rekér depoizde dia 20 to’o loron ikus fulan nian, sei selu iha dia 10 fulan tuirmai.
Pensaun Sobrevivénsia – Rejime Kontributivu Jerál
Pensaun Sobrevivénsia rejime kontributivu jerál nian mak pensaun mensál ho osan ne’ebé selu ba familiár sira husi benefisiáriu ne’ebé mate, ne’ebé kontribui ona ba rejime kontributivu seguransa sosiál nian, bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira nian. Pensaun sobrevivénsia nia objetivu mak fó kompensasaun ba benefisiáriu ne’ebé mate nia familiár sira tanba lakon rendimentu servisu, ka lakon pensaun ne’ebé benefisiáriu uluk simu, no lakon ida-ne’e akontese tanba benefisiáriu mate.
Apliika ba traballadór sira hotu ne’ebé inklui de’it iha rejime kontributivu jerál, inklui traballadór sira husi setór privadu, traballadór sira ne’ebé halo adezaun fakultativa ba rejime jerál, no ba traballadór sira husi setór públiku ne’ebé hahú sira-nia funsaun profisionál depoizde loron 1 fulan outubru tinan 2017 (no, tan ne’e, sira nunka inklui iha rejime tranzitóriu).
- Benefisiáriu ne’ebé mate tenke inskritu iha Rejime Kontributivu Seguransa Sosiál nian
- Titulár sira ne’ebé iha direitu ba Pensaun Sobrevivénsia mak benefisiáriu ne’ebé mate nia familiár sira (bainhira traballadór ativu ka pensionista):
- Konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu ona
- Dexendente sira (inklui oan hakiak ka biolójiku, mesmuké oan sei iha inan nia kabun-laran) ka tutela husi benefisiáriu
- Benefisiáriu kumpre ona prazu garantia:
- Prazu garantia ida-ne’ebé:
- fulan 12 (tinan 1) kontribuisaun (iha tinan 2017)
- fulan 18 (tinan 1,5) kontribuisaun (iha tinan 2018)
- fulan 24 (tinan 2) kontribuisaun (iha tinan 2019)
- fulan 30 (tinan 2,5) kontribuisaun (iha tinan 2019)
- fulan 36 (tinan 3) kontribuisaun (iha tinan 2021)
- fulan 42 (tinan 3,5) kontribuisaun (iha tinan 2022)
- fulan 48 (tinan 4) kontribuisaun (iha tinan 2023)
- fulan 54 (tinan 4,5) kontribuisaun (iha tinan 2024)
- fulan 60 (tinan 5) kontribuisaun (hahú husi tinan 2025)
- Oinsá atu kalkula prazu de garantia:
- O prazu de garantia inklui:
- períodu kontribuisaun iha rejime jerál seguransa sosiál nian iha Timor-Leste
- períodu ne’ebé servisu durante rejime tranzitóriu Seguransa Sosiál nian (ba traballadór Estadu sira-nia de’it)
- períodu kontribuisaun iha rejime seguransa sosiál iha estranjeiru, ne’ebé inklui iha akordu internasionál sira, bainhira laiha sobrepozisaun
- loron hirak-ne’ebé traballadór simu subsídiu parentalidade.
- O prazu de garantia inklui:
- Prazu garantia ida-ne’ebé:
- Oinsá atu rekér Pensaun Sobrevivénsia:
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu Pensaun Sobrevivénsia nian
- Aneksa kópia sertidaun óbitu benefisiáriu ne’ebé mate nian
- Aneksa kópia dokumentu identifikasaun sivil válidu husi rekerente no husi titulár sira ba Pensaun Sobrevivénsia.
- Ba ema nasionál: kartaun eleitorál ka billete identidade;
- Ba ema estranjeiru: passaporte
- Aneksa kópia sertidaun kazamentu ka deklarasaun xefe suku ne’ebé komprovativu ba situasaun análoga ho kaben-na’in, bainhira bele aplika
- Aneksa kópia sertidaun moris ka deklarasaun komprovativa adosaun ka tutela, bainhira bele aplika
- Aneksa kópia kaderneta eskolár, ka dokumentu ekivalente, ba oan sira no ba tuteladu, bainhira bele aplika
- Karik iha períodu kontribuisaun iha estranjeiru aneksa deklarasaun kona-ba situasaun kontributiva iha estranjeiru.
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu Pensaun Sobrevivénsia nian
- Konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu ona
- Dexendente ka tuteladu sira, bainhira laiha konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) ka bainhira laos dexentente ka tuteladu husi konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu)
- Reprezentante legál sira ba titulár direitu ba Pensaun Sobrevivénsia, bainhira titulár sira mak menór ka la kapás
Rekerimentu pensaun sobrevivénsia bele halo iha momentu saida de’it hafoin iha koñesimentu katak benefisiáriu mate.
Laiha prazu másimu hodi aprezenta rekerimentu.
Bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira-nian, pensaun sobrevivénsia tenke selu:
- Hahú husi fulan tuirmai ho fulan ida-ne’ebé benefisiáriu mate, karik rekér iha fulan 12 tuir kedas benefisiáriu nia mate
- Ba kazu bebé sira ne’ebé iha inan nia kabun laran, pensaun hahú iha fulan ida ne’ebé tuir bebé nia moris, karik rekér iha fulan 6 tuir kedas bebé nia moris
- Ba kazu hirak-ne’ebé la aplika buat ne’ebé refere iha pontu anterior, pensaun hahú iha fulan ne’ebé tuir aprezentasaun rekerimentu preenxidu.
- Prezensialmente iha postu atendimentu Seguransa Sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA
Ka
- Prezensialmente iha Konsuladu ka Embaixada Timor-Leste sira-nian iha estranjeiru
Ka
- Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)
Ka
- Online (kria hela daudaun)
Pensaun sobrevivénsia selu ba benefisiáriu ne’ebé mate nia familiár hirak tuirmai (titulár ho direitu ba pensaun):
1. BA KONJUJE FALUK, NE’EBÉ LA FAHE MALU, KA BA EMA NE’EBÉ MORIS HO BENEFISIÁRIU IHA SITUASAUN ANÁLOGA HO KABEN-NA’IN DURANTE TINAN 2 LIU
Karik laiha dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in:
- Idade to’o tinan 45 (inklusive): selu pensaun durante tinan 1
- Idade tinan 46 to’o 59: selu pensaun durante tinan 2
- Idade tinan 60 ka liu: selu pensaun ho forma vitalísia (to’o mate)
Karik iha dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-nain:
- La haree ba konjuje nia idade: pensaun selu to’o oan kiik liu atinje tinan 24 karik to’o tinan 18 nia frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolar
- Idade tinan 60 ka liu: pensaun selu ho forma vitalísia (to’o mate)
2. BA DEXENDENTE NO TUTELADU SIRA
- Karik laiha konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu:
- pensaun selu to’o iha momentu sira atinje tinan 24, karik to’o iha tinan 18 sira frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolár no seidauk iha servisu remuneradu
- Karik laos dexendente ka tuteladu husi konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu:
- pensaun selu to’o iha momentu atinje tinan 24, karik to’o iha tinan 18 sira frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolár no seidauk iha servisu remuneradu.
- pensaun selu to’o iha momentu atinje tinan 24, karik to’o iha tinan 18 sira frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolár no seidauk iha servisu remuneradu.
Montante mensál pensaun sobrevivénsia kalkula liuhusi fórmula kálkulu tuirmai, no depois aplika % ida:
PS = R x N/360 |
P = Valór Mensál Pensaun nian
R = Remunerasaun Referénsia, mak média husi remunerasaun rejistadu ona no revalorizadu husi fulan 120 karreira kontributiva nian tomak
Karik kontribuisaun sira la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia define husi R/n no R mak totál remunerasaun rejistadu ona no n mak númeru fulan ne’ebé korresponde.
N = Númeru fulan ne’ebé ho rejistu remunerasaun (limite másimu fulan 360)
360 = Númeru fulan ba karreira contributiva kompleta (tinan 30)
Ba valór ne’ebé rezulta husi fórmula kálkulu ne’e, depois aplika % ida tuir kondisaun hirak-ne’e:
- 65% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu), bainhira laiha dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in
- 100% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) no ba dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in to’o sira atinje tinan 24
- 100% ba pensaun ne’ebé fó ba benefisiáriu nia dexendente ka tuteladu sira, bainhira laiha konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu)
- 100% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) no ba benefisiáriu nia dexendente ka tuteladu de’it to’o idade tinan 24
Pagamentu pensaun sobrevivénsia mensál, no sura fulan 13 tinan-tinan (inklui fulan adisionál nian-ida iha dezembru, ekivalente ba fulan 13.º)
P = Valor Mensal da Pensão
R = Remuneração de Referência, que é a média das remunerações registadas e revalorizadas dos melhores 120 meses de toda a carreira contributiva
Se tiver menos de 120 meses de contribuição, a remuneração de referência é definida por R/n em que R é o total das remunerações registadas e n o número de número de meses a que correspondem.
N = Número de meses com registo de remunerações (limite máximo de 360 meses)
360 = Número de meses para uma carreira contributiva completa (30 anos)
Ao valor que resulta da fórmula de cálculo é, depois, aplicada uma % nas seguintes condições:
- 65% para pensão atribuída a cônjuge sobrevivo não separado (ou pessoa que viva com o beneficiário em situação análoga há mais de 2 anos), quando não existem descendentes ou tutelados a cargo do casal
- 100% para pensão atribuída a cônjuge sobrevivo não separado (ou pessoa que viva com o beneficiário em situação análoga há mais de 2 anos) e a descendentes ou tutelados a cargo do casal até aos 24 anos
- 100% para pensão atribuída a descendentes ou tutelados do beneficiário, quando não existe cônjuge sobrevivo não separado (ou pessoa que viva com o beneficiário em situação análoga há mais de 2 anos)
- 100% para pensão atribuída a cônjuge sobrevivo não separado (ou pessoa que viva com o beneficiário em situação análoga há mais de 2 anos) e a descendentes ou tutelados apenas do beneficiário até aos 24 anos
O pagamento da pensão de sobrevivência é mensal, sendo contados 13 meses por ano (incluindo um mês adicional de pensão em dezembro, equivalente ao 13.º mês)
Pensaun sobrevivénsia selu fulan-fulan (fulan 13) to’o bele verifika situasaun ida hanesan tuirmai:
- Titulár ba pensaun mate (remata direitu ba pensaun)
- Kazamentu ka verifikasaun katak iha situasaun análoga ho kaben-na’in husi ema ne’ebé simu pensaun (remata nia direitu ba pensaun)
- Pensionista atinje limite idade ka remata nia estudu sira (remata nia direito ba pensaun)
- Atinje ona limite másimu durasaun pensaun (remata nia direitu ba pensaun)
- Verifikasaun katak iha atividade profisional remunerada husi dexendente ka tuteladu sira (pagamentu pensaun sei suspende iha fulan tuirmai)
- Laiha prova kona-ba situasaun eskolar husi dexendente ka tuteladu sira-nian (pagamentu pensaun sei suspende hahú husi inísiu tinan eskolár ne’ebé korresponde)
Ba situasaun ne’ebé iha suspensaun pagamentu pensaun, pagamentu bele hahú fila-fali iha fulan tuir ida ne’ebé mak la verifika ona faktu sira ne’ebé hamosu suspensaun.
Seguransa Sosiál selu pensaun sobrevivénsia fulan-fulan, iha data tuirmai:
- Karik traballadór rekér pensaun to’o iha dia 15, sei selu iha loron 25 fulan ida-ne’ebá nian.
- Karik traballadór rekér pensaun entre dia 16 no loron ikus fulan nian, sei selu iha fulan tuirmai.
Pensaun sobrevivénsia bele akumula ho rendimentu traballu nian.
Pensaun Sobrevivénsia – Integrasaun Rejime Tranzitóriu Iha Rejime Kontributivu Jerál
Pensaun Sobrevivénsia rejime kontributivu jerál nian mak pensaun mensál ho osan ne’ebé selu ba familiár sira husi benefisiáriu mate, ne’ebé kontribui ona ba rejime kontributivu Seguransa Sosiál nian, bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira nian. Pensaun sobrevivénsia nia objetivu mak fó kompensasaun ba benefisiáriu ne’ebé mate nia familiár sira tanba lakon rendimentu servisu, ka lakon pensaun ne’ebé benefisiáriu uluk simu, no lakon ida-ne’e akontese tanba benefisiáriu mate.
Aplika ba traballadór Estadu nian ne’ebé kumpre ona tempu servisu durante períodu ne’ebé vigora rejime tranzitóriu (husi loron 20 fulan maiu tinan 2002 to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017) no durante períodu vijénsia rejime kontributivu jerál (hahú husi loron 1 fulan outubru tinan 2017).
Kálkulu ba pensaun sobrevivénsia sei konsidera tempu no remunerasaun sira ne’ebé simu durante períodu rua ne’ebé.
- Benefisiáriu ne’ebé mate tenke inskritu iha Rejime Kontributivu Seguransa Sosiál nian
- Titulár sira ne’ebé iha direitu ba Pensaun Sobrevivénsia mak benefisiáriu ne’ebé mate nia familiár sira (bainhira traballadór ativu ka pensionista):
- Konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu ona
- Dexendente sira (inklui oan hakiak ka biolójiku, mesmuké oan sei iha inan nia kabun-laran) ka tutela husi benefisiáriu
- Benefisiáriu kumpre ona prazu garantia:
- Prazu garantia ida-ne’ebé:
- fulan 12 (tinan 1) kontribuisaun (iha tinan 2017)
- fulan 18 (tinan 1,5) kontribuisaun (iha tinan 2018)
- fulan 24 (tinan 2) kontribuisaun (iha tinan 2019)
- fulan 30 (tinan 2,5) kontribuisaun (iha tinan 2019)
- fulan 36 (tinan 3) kontribuisaun (iha tinan 2021)
- fulan 42 (tinan 3,5) kontribuisaun (iha tinan 2022)
- fulan 48 (tinan 4) kontribuisaun (iha tinan 2023)
- fulan 54 (tinan 4,5) kontribuisaun (iha tinan 2024)
- fulan 60 (tinan 5) kontribuisaun (hahú husi tinan 2025)
- Oinsá atu kalkula prazu de garantia:
- O prazu de garantia inklui:
- períodu kontribuisaun iha rejime jerál Seguransa Sosiál nian iha Timor-Leste
- períodu ne’ebé servisu durante rejime tranzitóriu Seguransa Sosiál nian (ba traballadór Estadu sira-nia de’it)
- períodu kontribuisaun iha rejime Seguransa Sosiál iha estranjeiru, ne’ebé inklui iha akordu internasionál sira, bainhira laiha sobrepozisaun
- loron hirak-ne’ebé traballadór simu subsídiu parentalidade.
- O prazu de garantia inklui:
- Prazu garantia ida-ne’ebé:
- Oinsá atu rekér Pensaun Sobrevivénsia:
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu Pensaun Sobrevivénsia nian
- Aneksa kópia sertidaun óbitu benefisiáriu mate nian
- Aneksa kópia dokumentu identifikasaun sivil ne’ebé válidu husi rekerente no husi titulár sira ba Pensaun Sobrevivénsia.
- Ba ema nasionál: kartaun eleitorál ka billete identidade;
- Ba ema estranjeiru: passaporte
- Aneksa kópia sertidaun kazamentu ka deklarasaun xefe suku ne’ebé komprovativu ba situasaun análoga ho kaben-na’in, bainhira bele aplika
- Aneksa kópia sertidaun moris ka deklarasaun komprovativa adosaun ka tutela, bainhira bele aplika
- Aneksa kópia kaderneta eskolár, ka dokumentu ekivalente, ba oan sira no ba tuteladu, bainhira bele aplika
- Entrega lista remunerasaun no tempu servisu benefisiáriu nian, ne’ebé bele hetan husi autoridade kompetente sira
- Karik iha períodu kontribuisaun iha estranjeiru aneksa deklarasaun kona-ba situasaun kontributiva iha estranjeiru
- Karik iha períodu kontribuisaun iha estranjeiru aneksa deklarasaun kona-ba situasaun kontributiva iha estranjeiru
- Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu Pensaun Sobrevivénsia nian
- Konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu ona
- Dexendente ka tuteladu sira, bainhira laiha konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) ka bainhira laos dexentente ka tuteladu husi konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu)
- Reprezentante legál husi titulár ne’ebé iha direitu ba Pensaun Sobrevivénsia, bainhira titulár sira menór ka la kapás
Rekerimentu pensaun sobrevivénsia bele halo iha momentu saida de’it hafoin iha koñesimentu katak benefisiáriu mate.
Laiha prazu másimu hodi aprezenta rekerimentu.
Bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira-nian, pensaun sobrevivénsia tenke selu:
- Hahú husi fulan ida ne’ebé tuir fulan ne’ebé benefisiáriu mate, karik rekér iha fulan 12 tuir kedas benefisiáriu mate
- Ba kazu bebé sia iha inan nia kabun laran, pensaun hahú iha fulan ida ne’ebé tuir bebé nia moris, karik rekér iha fulan 6 tuir kedas bebé nian moris
- Ba kazu hirak-ne’ebé la aplika buat ne’ebé refere iha pontu anterior, pensaun hahú iha fulan ne’ebé tuir aprezentasaun rekerimentu preenxidu.
- Prezensialmente iha postu atendimentu Seguransa Sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA
Ka
- Prezensialmente iha Konsuladu ka Embaixada Timor-Leste sira-nian iha estranjeiru
Ka
- Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)
Ka
- Online (kria hela daudaun)
Pensaun sobrevivénsia selu ba benefisiáriu mate nia familiár hirak tuirmai (titulár ho direitu ba pensaun):
1. BA KONJUJE FALUK, NE’EBÉ LA FAHE MALU, KA BA EMA NE’EBÉ MORIS HO BENEFISIÁRIU IHA SITUASAUN ANÁLOGA HO KABEN-NA’IN DURANTE TINAN 2 LIU
Karik laiha dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in:
- Idade to’o tinan 45 (inklusive): pensaun selu durante tinan 1
- Idade tinan 46 to’o 59: pensaun selu durante tinan 2
- Idade tinan 60 ka liu: pensaun selu ho forma vitalísia (to’o mate)
Karik iha dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-nain:
- La haree ba konjuje nia idade: pensaun selu to’o oan kiik liu atinje tinan 24 karik to’o tinan 18 nia frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolar
- Idade tinan 60 ka liu: pensaun selu ho forma vitalísia (to’o mate)
2. BA DEXENDENTE NO TUTELADU SIRA
- Karik laiha konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu:
- pensaun selu to’o iha momentu atinje tinan 24, karik to’o iha tinan 18 sira frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolár no seidauk iha servisu remuneradu
- Karik laos dexendente ka tuteladu husi konjuje faluk, ne’ebé la fahe malu, ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu:
- pensaun selu to’o iha momentu atinje tinan 24, karik to’o iha tinan 18 sira frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolár no seidauk iha servisu remuneradu.
- pensaun selu to’o iha momentu atinje tinan 24, karik to’o iha tinan 18 sira frekuenta eskola, no entre tinan 18 no tinan 24 iha aproveitamentu eskolár no seidauk iha servisu remuneradu.
Kálkulu husi montante mensál pensaun sobrevivénsia ba benefisiáriu sira husi rejime tranzitóriu seguransa sosiál nian integradu iha rejime kontributivu jerál seguransa sosiál diferente karik benefisiáriu sira kumpre ona ka seidauk kumpre prazu garantia hodi asesu ba pensaun sobrevivénsia no iha rejime tranzitóriu (fulan 108).
1. BA BENEFISIÁRIU SIRA NE’EBÉ KUMPRE ONA PRAZU GARANTIA ASESU BA PENSAUN SOBREVIVÉNSIA IHA REJIME TRANZITÓRIU
Montante mensál pensaun sobrevivénsia kalkula liuhusi fórmula kálkulu tuirmai, no depois aplika % ida:
Pf = P + F P = P1 x Y1 x Z + P2 x Y2 F = P2 x 0,35% x N2 |
Pf = Valór Mensál Pensaun Final (limite másimu ekivalente ba montante R)
P = Valór Mensál Pensaun estatutária unifkada, husi servisu ne’ebé kumpre ona iha rejime tranzitóriu no iha rejime jerál
P1 = Parsela pensaun nian ne’ebé korresponde ba tempu servisu ona iha rejime tranzitóriu (to’o iha loron 1 fulan outubru tinan 2017), ne’ebé kalkula haree ba fórmula kálkulu rejime tranzitóriu nian: P1 = SM x 0,75; SM mak valór saláriu médiu ne’ebé obtein durante tempu servisu iha rejime tranzitóriu
P2 = Parsela pensaun ne’ebé korresponde ba períodu ho rejistu remunerasaun iha rejime kontributivu jerál (hahú husi loron 1 fulan outubru tinan 2017), kalkula tuir fórmula kálkulu rejime jerál nian, kontabiliza karreira tomak (N = N1 mak tempu servisu traballu iha rejime tranzitóriu + N2 mak tempu ho rejistu remunerasaun iha rejime jerál; limite másimu N nian mak fulan 360, ne’ebé korresponde ba karreira kompleta) no remunerasaun referénsia rejime jerál nian (R, mak rezultadu husi média totál remunerasaun ne’ebé rejistadu ona no revalorizadu husi fulan 120 ne’ebé di’ak liu husi karreira kontributiva iha rejime jerál): P2 = R x N/360
Y1 = Ponderador kona-ba tempu servisu iha rejime tranzitóriu (N1), relasiona benefisiáriu nia karreira tomak (N=N1+N2): Y1= N1/N1+N2
Z = Ponderador kona-ba tempu servisu iha rejime tranzitóriu (N1), relasiona ho tempu másimu posível traballu nian iha rejime ida ne’ebá (fulan 173): Z=N1/173
Y2 = Ponderador kona-ba tempu servisu iha rejime kontributivu jerál (N2), relasiona ho karreira totál benefisiáriu nian (N=N1+N2): Y2= N2/N1+N2
F = Fatór kompensasaun, ne’ebé permite fulan-fulan valoriza esforsu kontributivu: F = P2 x 0,35% x N2
Karik kontribuisaun la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia R mak defini husi R/n no R mak totál remunerasaun rejistadu ona no n númeru fulan ne’ebé korresponde.
Ba valór husi fórmula kálkulu, depois aplika % ida iha kondisaun tuirmai:
- 65% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu), bainhira laiha dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in
- 100% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) no ba dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in to’o sira atinje tinan 24
- 100% ba ne’ebé fó ba benefisiáriu nia dexendente ka tuteladu sira, bainhira laiha konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu)
- 100% para pensaun fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) no ba benefisiáriu nia dexendente ka tuteladu de’it to’o idade tinan 24
Pagamentu pensaun sobrevivénsia mensál, no sura fulan 13 tinan-tinan (inklui fulan adisionál nian-ida iha dezembru, ekivalente ba fulan 13.º)
2. BA BENEFISIÁRIU SIRA NE’EBÉ LA KUMPRE PRAZU GARANTIA HODI ASESU BA PENSAUN SOBREVIVÉNSIA IHA REJIME TRANZITÓRIU
Montante mensál pensaun sobrevivénsia kalkula liuhusi fórmula kálkulu tuirmai, no depois aplika % ida:
P3 = Rt x N/360 |
P3 = Valór Mensál Pensaun nian (limite másimu ekivalente ba montante Rt)
Rt = Remunerasaun Referénsia, ne’ebé média husi totál remunerasaun rejistadu no revalorizadu husi fulan 120 ne’ebé di’ak liu iha karreira kontributiva, inklui karreira iha rejime tranzitóriu no karreira iha rejime jerál
Karik kontribuisaun la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia mak defini husi Rt/n no Rt mak totál remunerasaun rejistadu ona no n númeru fulan ne’ebé korresponde.
N = Númeru fulan ne’ebé ho rejistu remunerasaun (limite másimu fulan 360)
360 = Númeru fulan ba karreira kontributiva kompleta (tinan 30)
Ba valór husi fórmula kálkulu, depois aplika % ida iha kondisaun tuirmai:
- 65% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu), bainhira laiha dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in
- 100% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) no ba dexendente ka tuteladu ne’ebé responsabilidade husi kaben-na’in to’o sira atinje tinan 24
- 100% ba ne’ebé fó ba benefisiáriu nia dexendente ka tuteladu sira, bainhira laiha konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu)
- 100% ba pensaun ne’ebé fó ba konjuje faluk ne’ebé la fahe malu (ka ema ne’ebé moris ho benefisiáriu iha situasaun análoga ho kaben-na’in durante tinan 2 liu) no ba benefisiáriu nia dexendente ka tuteladu de’it to’o idade tinan 24
Pagamentu pensaun sobrevivénsia mensál, no sura fulan 13 tinan-tinan (inklui fulan adisionál nian-ida iha dezembru, ekivalente ba fulan 13.º)
Pensaun sobrevivénsia selu fulan-fulan (fulan 13 meses) to’o bele verifika situasaun ida hanesan tuirmai:
- Titulár pensaun nian mate (remata direitu ba pensaun)
- Kazamentu ka verifikasaun husi situasaun ida análoga ho kaben-na’in, husi ema ne’ebé simu pensaun (remata direitu ba pensaun)
- Pensionista atinje limite idade ka termina nia estudu (remata direitu ba pensaun)
- Atinje ona limite másimu durasaun pensaun nian (remata direitu ba pensaun)
- Bele verifika atividade profisionál remunerada husi dexendente ka tuteladu sira (pagamentu pensaun suspensu hahú husi fulan ne’ebé tuir verifikasaun ne’e)
- Laiha prova kona-ba situasaun eskolár dexendente ka tuteladu sira-nian (pagamentu pensaun suspensu hahú iha inísiu tinan eskolár nian)
Ba situasaun hirak-ne’ebé pagamentu hetan suspensaun, pagamentu hahú fila-fali iha fulan ida ne’ebé tuir ida ne’ebé la verifika ona faktu sira ne’ebé hamosu suspensaun.
Seguransa Sosiál selu pensaun sobrevivénsia fulan-fulan, tuir data tuirmai:
- Karik traballadór rekér pensaun to’o iha dia 15, sei selu iha loron 25 fulan ida-ne’ebá nian.
- Karik traballadór rekér pensaun entre dia 16 no loron ikus fulan nian, sei selu iha fulan tuirmai.
Pensaun sobrevivénsia bele akumula ho rendimentu servisu nian.
Portal Seguransa Sosiál apoiu husi Organizasaun Internasionál Traballu (OIT) iha kuadru projetu GIZ nian no ACTION/Portugal.
Atualizasaun ikus:25/09/2023