Benefísiu Invalidés mak hirak-ne’ebé no sira eziste ba saida?

Pensaun Invalidés nia objetivu mak substitui rendimentu servisu nian (saláriu) husi traballadór ne’ebé hasoru situasaun inkapasidade permanente balun (relativa ka absoluta) hodi hala’o atividade profisionál, sertifikada liuhusi sistema verifikasaun inkapasidade sira-nian (SVI). Grau inkapasidade permanente mak determina invalidés relativa ka absoluta.

 

Pensaun Invalidés absoluta disponível ba sidadaun sira ne’ebé la inklui iha rejime kontributivu no ba traballadór sira ne’ébé kontribui ba rejime kontributivu (ligasaun ba tabela B, iha kraik) (la haree ba setór atividade, públiku ka privadu), bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira-nian.

 

Traballadór sira husi Estadu ne’ebé uluk inklui ona iha rejime tranzitóriu seguransa sosiál nian (iha vigór husi loron 20 fulan maiu tinan 2002 to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017) bele benefisia mós husi Pensaun Invalidés absoluta:

  • Karik to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017 sira rekér ona situasaun Invalidés absoluta, no aplika tiha ona ba sira kálkulu no regra rejime tranzitóriu seguransa sosiál nian de’it hodi kalkula sira-nia pensaun Invalidés absoluta, no la hasoru alterasaun ruma. 
  • Karik iha loron 1 fulan outubru tinan 2017 sira mantein sira-nia atividade profisionál no hahú kontribui ba rejime kontributivu jerál (la haree ba setór atividade, públiku ka privadu), kálkuku ba sira-nia pensaun Invalidés absoluta sei konsidera tempu no remunerasaun ne’ebé sira simu durante períodu ne’ebé vigora rejime tranzitóriu (husi loron 20 fulan maiu tinan 2002 to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017) no durante períodu vijénsia rejime kontributivu jerál (hahú husi loron 1 fulan outubru tinan 2017)

 

Pensaun Invalidés relativa disponível ba traballadór sira ne’ebé kontribui ba rejime kontributivu (la haree ba setór atividade, públiku ka privadu), bainhira kumpre ona kondisaun asesu sira-nian.

 

Traballadór sira husi Estadu ne’ebé inklui ona iha rejime tranzitóriu  Seguransa Sosiál nian (iha vigor husi loron 20 fulan maiu tinan 2002 to’o iha loron 30 fulan setembu tinan 2017) sira mós bebefisia husi Pensaun Invalidés relativa, no kálkulu ba sira-nia pensaun halo de’it tuir regra no fórmula kálkulu rejime kontributivu jerál nian, tanba uluk rejime tranzitóriu la proteje invalidés relativa. 

Maibé, ba kumprimentu prazu garantia nian sei kontabiliza tempu servisu ne’ebé traballadór kumpre ona durante períodu ne’ebé vigora rejime tranzitóriu (husi loron 20 fulan maiu tinan 2002 to’o iha loron 30 fulan setembru tinan 2017) 

 

Pensaun Sosiál Invalidés – Rejime Naun-Kontributivu

Pensaun Invalidés absoluta rejime naun-kontributivu nian ho naran Pensaun Sosiál Invalidés nian mak pensaun mensál ida ho osan ne’ebé fó ba sidadaun nasionál, residente iha Timor-Leste, ne’ebé la inklui iha rejime kontributivu, bainhira hasoru situasaun inkapasidade permanente no absoluta ba atividade laborál saida de’it. 

Invalidés absoluta implika inkapasidade permanente no definitiva ba profisaun hotu-hotu no saida de’it, ba ida-ne’ebé sidadaun la aprezenta kapasidade gañu remanexente no  laiha previzaun katak nia bele rekupera nia kapasidade hodi hetan meius subsisténsia to’o atinje idade legál hodi asesu pensaun vellise (agora daudaun mak tinan 60).

Aplika ba sidadaun nasionál sira, residente iha Timor-Leste, ne’ebé la inklui iha rejime kontributivu.

  • Iha nasionálidade timoroan no hela iha territóriu nasionál iha data aprezentasaun rekerimentu nian
  • La inklui iha rejime kontributivu (laiha kontribuisaun ka nia kontribuisaun sira la sufisiente)
  • Idade hanesan ka boot liu ho idade ne’ebé fiksa ona legalmente hodi halo admisaun ba servisu: agora daudaun, tinan 15 (hahú husi tinan 2023)
  • Hasoru situasaun inkapasidade permanente no definitiva ba servisu, ne’ebé sertifika liuhusi sistema verifikasaun inkapasidade sira (SVI)
  • La simu no la halibur kondisaun sira hodi simu pensaun sosiál vellise nian
  • Hodi rekér pensaun sosiál Invalidés nian:
    • Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu ba pensaun sosiál Invalidés nian 
    • Aneksa Deklarasaun rezidénsia iha território nasionál, husi xefe suku
    • Aneksa deklarasaun médika husi nia médiku asistente

 

Hafoin rekér pensaun sosiál invalidés nian, Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira-nian, husi INSS,  sei bolu sidadaun ne’e hodi verifika no sertifika nia inkapasidade. 

Hafoin sertifikasaun ida ne’e mak prosesu kompletu ona no bele iha direitu ba pensaun. 

  • Sidadaun rasik 
  • Reprezentante legál sidadaun nian
  • Estadu bainhira sidadaun la kapás ka interditu ka laiha reprezentante legál

Rekerimentu ba pensaun sosiál invalidés bele halo iha kualkér momentu hafoin akontese situasaun inkapasidade nian, laiha prazu ba aprezentasaun. 

 

Pensaun sosiál invalidés nian hahú husi data deliberasaun husi sistema verifikasaun inkapasidade sira-nian, no data ne’e tenke posterior ba data ida-ne’ebé entrega rekerimentu preenxidu.

  • Prezensialmente iha postu atendimentu seguransa sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA

Ka

  • Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)

Ka

  • Online (kria hela daudaun)

 

Montante mensál ba pensaun sosiál Invalidés nian kalkula tuir fórmula tuirmai:

PS = LP x 30

PS = LPx 30

PS= montante mensál pensaun sosiál nian 

LP= valór diáriu husi limiar internasionál kiak nian ne’ebé Banku Mundial determina 

30 mak númeru loron fulan ida nian.

 

Agora daudaun, LP mak 1,9 USD, no montante atual PS mak 57 USD fulan-fulan (1,9 USD x loron 30 = 57 USD)

 

Pagamentu ba pensaun sosiál invalidés mak mensál, no sura fulan 12 tinan-tinan

Pensaun sosiál Invalidés nian selu fulan-fulan (fulan 12) to’o akontese situasaun ida hanesan tuirmai ne’e:

  • Benefisiáriu mate
  • Benefisiáriu atinje ona idade legál hodi asesu ba pensaun vellise (tinan 60)
  • Alterasaun kona-ba situasaun inkapasidade nian, ne’ebé determina liuhusi Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira-nian (SVI)
  • Lakon nasionalidade timoroan
  • Alterasaun fatin residénsia benefisiáriu nian ba estranjeiru
  • Ezersísiu atividade profisional nian
  • Inkumprimentu kona-ba devér benefisiáriu sira-nian ba períodu boot liu loron 120 
  • Presta deklarasaun falsu ka omisaun ne’ebé iha rezultadu ba atribuisaun ka manutensan pensaun sosiál nian ho maneira indevida

 

Pensaun sosiál Invalidés labele akumula ho rendimentu traballu ka kualkér atividade seluk

Pensaun Invalidés Absoluta – Rejime Kontributivu Jerál

Pensaun Invalidés absoluta rejime kontributivu jerál nian mak pensaun mensál ida ho osan ne’ebé fó ba traballadór sira (kontribuinte) bainhira hasoru situasaun inkapasidade permanente no definitiva ba servisu, no ne’ebé kumpre kondisaun asesu sira-nian. 

Invalidés absoluta implika inkapasidade permanente no definitiva ba profisaun hotu-hotu no saida de’it, ba ida ne’ebé traballadór la aprezenta kapasidade de gañu remanexente no laiha previzaun katak nia sei bele rekupera nia kapasidade hodi hetan meius subsisténsia to’o atinje idade legál asesu ba pensaun vellise (agora daudaun tinan 60).

 

Aplika ba traballadór sira hotu ne’ebé inklui de’it iha rejime kontributivu jerál nian, inklui traballadór sira setór privadu, traballadór ne’ebé halo adezaun fakultativa ba rejime jerál, no traballadór sira husi setór públiku ne’ebé hahú de’it sira-nia funsaun profisionál depoizde loron 1 fulan outubru tinan 2017 (no, tan ida ne’e, nunka inklui iha rejime tranzitóriu). 

  • Inskritu ona iha Rejime Kontributivu Seguransa Sosiál nian
  • Hasoru hela situasaun inkapasidade permanente ba servisu, ne’ebé sertifikada liuhusi sistema verifikasaun inkapasidade sira nian (SVI)
  • La simu no la halibur kondisaun hodi simu pensaun vellise
  • Kumpre prazu garantia:
    • Prazu garantia ida-ne’ebé:
      • fulan 12 (tinan 1) kontribuisaun (iha tinan 2017)
      • fulan 18 (tinan 1,5) kontribuisaun (iha tinan 2018)
      • fulan 24 (tinan 2) kontribuisaun (iha tinan 2019)
      • fulan 30 (tinan 2,5) kontribuisaun (iha tinan 2019)
      • fulan 36 (tinan 3) kontribuisaun (iha tinan 2021)
      • fulan 42 (tinan 3,5) kontribuisaun (iha tinan 2022)
      • fulan 48 (tinan 4) kontribuisaun (iha tinan 2023)
      • fulan 54 (tinan 4,5) kontribuisaun (iha tinan 2024)
      • fulan 60 (tinan 5) kontribuisaun (hahú husi tinan 2025)
    • Oinsá atu kalkula prazu de garantia:
      • O prazu de garantia inklui: 
        • períodu kontribuisaun iha rejime jerál Seguransa Sosiál nian iha Timor-Leste
        • períodu ne’ebé servisu durante rejime tranzitóriu Seguransa Sosiál nian (ba traballadór Estadu sira-nian de’it)
        • períodu kontribuisaun iha rejime Seguransa Sosiál iha estranjeiru, ne’ebé inklui iha akordu internasionál sira, bainhira laiha sobrepozisaun
        • loron hirak-ne’ebé traballadór simu subsídiu parentalidade.
  • Oinsá atu rekér pensaun Invalidés absoluta:
    • Preenxe no entrega Formuláriu rekerimentu nian ba pensaun Invalidés absoluta
    • Aneksa deklarasaun médika husi nia médiku asistente

 

Hafoin rekér pensaun Invalidés absoluta, Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira, husi INSS, sei bolu traballadór hodi verifika no sertifika nia inkapasidade. Hafoin hetan sertifikasaun ida-ne’e mak prosesu kompletu ona no bele iha asesu ba pensaun. 

Karik iha períodu kontribuisaun iha estranjeiru tenke aneksa deklarasaun kona-ba situasaun kontributiva iha estranjeiru.
 

  • Benefisiáriu/titulár
  • Benefisiáriu nia reprezentante legál 

 

Rekerimentu ba pensaun invalidés absoluta bele halo iha kualkér momentu hafoin akontese situasaun inkapasidade, laiha prazu ba aprezentasaun. 

Pensaun invalidés absoluta nian hahú husi data deliberasaun husi sistema verifikasaun inkapasidade sira-nian, no data ne’e tenke posterior ba data ne’ebé entrega rekerimentu preenxidu.

 

  • Prezensialmente iha postu atendimentu Seguransa Sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA

Ka

  • Prezensialmente iha Konsuladu ka Embaixada Timor-Leste sira-nian iha estranjeiru

Ka

  • Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)

Ka 

  • Online (kria hela daudaun)
     

Montante mensál pensaun Invalidés absoluta kalkula liuhusi fórmula tuirmai ne’e:

P = R x N/360

P = Valór Mensál Pensaun nian

R = Remunerasaun Referénsia, mak média husi remunerasaun rejistadu ona no revalorizadu husi fulan 120 karreira kontributiva nian tomak

Karik kontribuisaun sira la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia define husi R/n no R mak totál remunerasaun rejistadu ona no n mak númeru fulan ne’ebé korresponde.

N = Númeru fulan ne’ebé ho rejistu remunerasaun (limite másimu fulan 360)

360 = Númeru fulan ba karreira kontributiva kompleta (tinan 30)

 

Pagamentu pensaun Invalidés absoluta mak mensál, no sura fulan 13 tinan-tinan (inklui fulan adisionál nian-ida iha dezembru, ekivalente ba fulan 13.º)

 

Valór mínimu pensaun invalidés absoluta:

Pensaun invalidés absoluta iha valór mínimu aseguradu ne’ebé ekivalente ba valór pensaun sosiál dala haat (4x).

Garantia valór mínimu pensaun invalidés absoluta signifika katak, bainhira kálkulu normal pensaun nia rezultadu mak kiik liu montante mínimu aseguradu, benefisiáriu iha direitu ba nia pensaun akrexida hokomplementu sosiál ho valór nesesáriu hodi kompleta montante mínimu pensaun aseguradu.


 

Pensaun Invalidés absoluta selu mensalmente (fulan 13) to’o akontese situasaun ida hanesan tuirmai ne’e:

  • Benefisiáriu mate
  • Benefisiáriu atinje ona idade legál hodi asesu ba pensaun vellise (tinan 60)
  • Alterasaun kona-ba situasaun inkapasidade nian, ne’ebé determina liuhusi Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira-nian (SVI)
  • Ezersísiu atividade profissional nian

 

Seguransa Sosiál selu pensaun Invalidés absoluta fulan-fulan, tuir data tuirmai:

  • Karik traballadór rekér pensaun to’o iha dia 15, sei selu iha loron 25 fulan ida-ne’ebá nian.
  • Karik traballadór rekér pensaun entre dia 16 no loron ikus fulan nian, sei selu iha fulan tuirmai.

 

Pensaun Invalidés absoluta labele akumula ho rendimentu traballu nian ka atividade seluk saida de’it. 
 

 

Pensaun Invalidés Absoluta – Integrasaun Rejime Tranzitóriu Iha Rejime Kontributivu Jerál

Pensaun Invalidés absoluta rejime kontributivu jerál nian mak pensaun mensál ida ho osan ne’ebé fó ba traballadór sira (kontribuinte) bainhira hasoru situasaun inkapasidade permanente no definitiva ba servisu, no ne’ebé kumpre kondisaun asesu sira-nian.

Invalidés absoluta implika inkapasidade permanente no definitiva ba profisaun hotu-hotu no saida de’it, ba ida ne’ebé sidadaun la aprezenta kapasidade gañu remanexente no  laiha previzaun katak nia bele rekupera nia kapasidade hodi hetan meius subsisténsia to’o atinje idade legál hodi asesu pensaun ba vellise (agora daudaun mak tinan 60).

Aplika ba traballadór Estadu nian ne’ebé kumpre ona tempu traballu durante períodu ne’ebé vigora de’it rejime tranzitóriu (to’o iha dia 30 fulan setembru tinan  2017) no durante períodu vijénsia rejime kontributivu jerál (hahú husi dia 1 fulan outubru 2017). 

Kálkulu pensaun Invalidés absoluta tuir regra sira iha vigor ba rejime kontributivu jerál, maibé konsidera tempu servisu no remunerasaun ne’ebé rejistadu durante traballadór nia karreira tomak (iha rejime tranzitóriu no iha rejime jerál).

 

  • Tenke traballadór Estadu nian no inklui ona iha rejime tranzitóriu Seguransa Sosiál (la inklui kontratadu sira), ne’e katak, kumpre ona tempu servisu balun durante períodu vijénsia rejime tranzitóriu seguransa sosiál nian (entre loron 20 maiu tinan 2002 no loron 30 fulan setembru tinan 2017)
  •  Inskritu ona iha Rejime Kontributivu Seguransa Sosiál nian
  • Hasoru hela situasaun inkapasidade permanente ba servisu, ne’ebé sertifikada liuhusi sistema verifikasaun inkapasidade sira nian (SVI)
  • La simu no la halibur kondisaun hodi simu pensaun vellise
  • Kumpre prazu garantia:
    • Prazu garantia ida-ne’ebé:
      • fulan 12 (tinan 1) kontribuisaun (iha tinan 2017)
      • fulan 18 (tinan 1,5) kontribuisaun (iha tinan 2018)
      • fulan 24 (tinan 2) kontribuisaun (iha tinan 2019)
      • fulan 30 (tinan 2,5) kontribuisaun (iha tinan 2019)
      • fulan 36 (tinan 3) kontribuisaun (iha tinan 2021)
      • fulan 42 (tinan 3,5) kontribuisaun (iha tinan 2022)
      • fulan 48 (tinan 4) kontribuisaun (iha tinan 2023)
      • fulan 54 (tinan 4,5) kontribuisaun (iha tinan 2024)
      • fulan 60 (tinan 5) kontribuisaun (hahú husi tinan 2025)
    • Oinsá atu kalkula prazu de garantia: 
      • O prazu de garantia inklui:
      • períodu kontribuisaun iha rejime jerál Seguransa Sosiál nian iha Timor-Leste
      • períodu ne’ebé servisu durante rejime tranzitóriu Seguransa Sosiál nian (ba traballadór Estadu sira-nia de’it)
      • períodu kontribuisaun iha rejime seguransa sosiál iha estranjeiru, ne’ebé inklui iha akordu internasionál sira, bainhira laiha sobrepozisaun
      • loron hirak-ne’ebé traballadór simu subsídiu parentalidade.
  • Oinsá atu rekér pensaun Invalidés absoluta:
    • Preenxe no entrega formuláriu rekerimentu nian ba pensaun Invalidés absoluta (ligasaun ba fixeiru pdf ho Formuláriu)
    • Aneksa deklarasaun médika husi nia médiku asistente

Hafoin rekér pensaun Invalidés absoluta, Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira-nian, husi INSS, sei bolu traballadór hodi verifika no sertifika nia inkapasidade. Hafoin hetan sertifikasaun ida-ne’e mak prosesu kompletu ona no bele iha asesu ba pensaun. 

  • Entrega lista remunersaun sira no tempu servisu nian, ne’ebé hetan husi autoridade kompetente
  • Karik iha períodu kontribuisaun iha estranjeiru tenke aneksa deklarasaun kona-ba situasaun kontributiva iha estranjeiru 

  • Benefisiáriu/titulár 
  • Reprezentante legál benefisiáriu

 

Rekerimentu ba pensaun invalidés absoluta bele halo iha kualkér momentu hafoin akontese situasaun inkapasidade, laiha prazu ba aprezentasaun. 

Pensaun invalidés absoluta nian hahú husi data deliberasaun sistema verifikasaun inkapasidade sira-nian, no data ne’e tenke posterior ba data ne’ebé entrega rekerimentu preenxidu.

  • Prezensialmente iha postu atendimentu Seguransa Sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA

Ka

  • Prezensialmente iha Konsuladu ka Embaixada Timor-Leste sira-nian iha estranjeiru

Ka

  • Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)

Ka 

  • Online (kria hela daudaun)
     

Montante mensál pensaun Invalidés absoluta kalkula liuhusi fórmula tuirmai ne’e:

 

P3 = Rt x N/360

 

P3 = Valór Mensál Pensaun nian (limite másimu ekivalente ba montante Rt)

Rt = Remunerasaun Referénsia, mak média husi totál remunerasaun ne’ebé rejistadu ona no revalorizadu husi fulan 120 karreira kontributiva nian tomak

Karik kontribuisaun sira la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia define husi R/n no R mak totál remunerasaun rejistadu ona no n mak númeru fulan ne’ebé korresponde.

N = Númeru fulan ne’ebé ho rejistu remunerasaun (limite másimu fulan 360)

360 = Númeru fulan ba karreira kontributiva kompleta (tinan 30)

 

Pagamentu pensaun Invalidés absoluta mak mensál, no sura fulan 13 tinan-tinan (inklui fulan adisionál nian-ida iha dezembru, ekivalente ba fulan 13.º)

 

Valór mínimu pensaun invalidés absoluta:

Pensaun Invalidés absoluta iha valór mínimu aseguradu ne’ebé ekivalente ba valór pensaun sosiál dala haat (4x).

Garantia valór mínimu pensaun invalidés absoluta signifika katak, bainhira kálkulu normal pensaun nia rezultadu mak kiik liu montante mínimu aseguradu, benefisiáriu iha direitu ba nia pensaun akrexida hokomplementu sosiál ho valór nesesáriu hodi kompleta montante mínimu pensaun aseguradu.

Pensaun Invalidés absoluta selu mensalmente (fulan 13) to’o to’o akontese situasaun ida hanesan tuirmai ne’e:

  • Benefisiáriu mate
  • Benefisiáriu atinje ona idade legál hodi asesu ba pensaun vellise (tinan 60)
  • Alterasaun kona-ba situasaun inkapasidade nian, ne’ebé determina liuhusi Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira-nian (SVI)
  • Ezersísiu atividade profissional nian


 

 

Seguransa Sosiál selu pensaun invalidés absoluta fulan-fulan, tuir data tuirmai:

  • Karik traballadór rekér pensaun to’o iha dia 15, sei selu iha loron 25 fulan ida-ne’ebá nian.
  • Karik traballadór rekér pensaun entre dia 16 no loron ikus fulan nian, sei selu iha fulan tuirmai.

 

Pensaun Invalidés absoluta labele akumula ho rendimentu traballu nian ka atividade seluk saida de’it.

 

Pensaun Invalidés Relativa – Rejime Kontributivu Jerál

Pensaun Invalidés relativa rejime kontributivu jerál nian mak pensaun mensál ida ho osan ne’ebé fó ba traballadór sira (kontribuinte) bainhira hasoru situasaun inkapasidade permanente no definitiva ba servisu, no ne’ebé kumpre kondisaun asesu sira-nian. 

Invalidés relativa implika katak, tanba inkapasidade permanente, traballadór labele simu husi nia profisaun remunerasaun ho valór ne’ebé liu tersu ida korrespondente ba lala’ok servisu normal nian, no previzaun, ba períodu tempu pelumenus tinan 3, mak nia sei la rekuperania kapasidade hodi simu, ba dezempeñu profisaun, valór ne’ebé liu 50% husi nia saláriu normal. Maibé, traballadór laiha inkapasidade absoluta ida, no bele hala’o nia profisaun ho maneira limitada ka halao profisaun seluk.
 

Aplika ba traballadór sira hotu ne’ebé inklui iha rejime kontributivu jerál, inklui traballadór sira husi setór privadu, traballadór sira ne’ebé halo adezaun fakultativa ba rejime jerál, no traballadór sira husi setór públiku (la haree ba data hahú funsaun, tanba rejime tranzitóriu uluk la proteje invalidés relativa). 

  • Inskritu ona iha Rejime Kontributivu Seguransa Sosiál nian
  • Hasoru hela situasaun inkapasidade permanente ba servisu, ne’ebé sertifikada liuhusi sistema verifikasaun inkapasidade sira-nian (SVI)
  • La simu no la halibur kondisaun hodi simu pensaun vellise
  • Kumpre prazu garantia:
    • Prazu garantia ida-ne’ebé: 
      • fulan 12 (tinan 1) kontribuisaun (iha tinan 2017)
      • fulan 18 (tinan 1,5) kontribuisaun (iha tinan 2018)
      • fulan 24 (tinan 2) kontribuisaun (iha tinan 2019)
      • fulan 30 (tinan 2,5) kontribuisaun (iha tinan 2019)
      • fulan 36 (tinan 3) kontribuisaun (iha tinan 2021)
      • fulan 42 (tinan 3,5) kontribuisaun (iha tinan 2022)
      • fulan 48 (tinan 4) kontribuisaun (iha tinan 2023)
      • fulan 54 (tinan 4,5) kontribuisaun (iha tinan 2024)
      • fulan 60 (tinan 5) kontribuisaun (hahú husi tinan 2025)
    • Oinsá atu kalkula prazu de garantia:
      • O prazu de garantia inklui:
        • períodu kontribuisaun iha rejime jerál Seguransa Sosiál nian iha Timor-Leste
        • períodu ne’ebé servisu durante rejime tranzitóriu Seguransa Sosiál nian (ba traballadór Estadu sira-nia de’it)
        • períodu kontribuisaun iha rejime Seguransa Sosiál iha estranjeiru, ne’ebé inklui iha akordu internasionál sira, bainhira laiha sobrepozisaun
        • loron hirak-ne’ebé traballadór simu subsídiu parentalidade.
  • Oinsá atu rekér pensaun Invalidés relativa:
    • Preenxe no entrega Formuláriu rekerimentu nian ba pensaun Invalidés relativa
    • Obrigatóriu preenxe seksaun kona-ba deklarasaun atividade profisionál ne’ebé inklui iha rekerimentu.
    • Aneksa deklarasaun médika husi nia médiku asistente

Hafoin rekér pensaun Invalidés relativa, Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira-nian, husi INSS, sei bolu traballadór hodi verifika no sertifika nia inkapasidade. Hafoin hetan sertifikasaun ida-ne’e mak prosesu kompletu ona no bele iha asesu ba pensaun. 

  • Karik iha períodu kontribuisaun iha estranjeiru tenke aneksa deklarasaun kona-ba situasaun kontributiva iha estranjeiru.
     
  • Benefisiáriu/titulár 
  • Benefisiáriu nia reprezentante legál 

 

Rekerimentu ba pensaun invalidés relativa bele halo iha kualkér momentu hafoin akontese situasaun inkapasidade, laiha prazu ba aprezentasaun. 

Pensaun invalidés relativa nian hahú husi data deliberasaun husi sistema verifikasaun inkapasidade sira-nian, no data ne’e tenke posterior ba data ne’ebé entrega rekerimentu preenxidu.

 

  • Prezensialmente iha postu atendimentu Seguransa Sosiál nian, iha Díli, iha munisípiu sira no iha RAEOA

Ka

  • Prezensialmente iha Konsuladu ka Embaixada Timor-Leste sira-nian iha estranjeiru

Ka

  • Liuhusi email ba seguranca.socialtl@gmail.com (rekerimentu ne’ebé haruka email tenke preenxe loloos, asina no inklui aneksu sira hotu – rekerimentu no aneksu dijitalizadu)

Ka 

  • Online (kria hela daudaun)
     

Montante mensál pensaun Invalidés relativa kalkula liuhusi fórmula tuirmai ne’e:

P = R x N/360

P = Valór Mensál Pensaun nian

R = Remunerasaun Referénsia, mak média husi remunerasaun hirak-ne’ebé rejistadu ona no revalorizadu husi fulan 120 karreira kontributiva nian tomak

Karik kontribuisaun sira la to’o fulan 120, remunerasaun referénsia define husi R/n no R mak totál remunerasaun rejistadu ona no n mak númeru fulan ne’ebé korresponde.

N = Númeru fulan ne’ebé ho rejistu remunerasaun (limite másimu fulan 360)

360 = Númeru fulan ba karreira kontributiva kompleta (tinan 30)

 

Pagamentu pensaun Invalidés relativa mak mensál, no sura fulan 13 tinan-tinan (inklui fulan adisionál nian-ida iha dezembru, ekivalente ba fulan 13.º)


Valór mínimu pensaun Invalidés relativa:

Pensaun Invalidés relativa iha valór mínimu asegurado ne’ebé tuir esforsu kontributivu realizadu:

fulan 120 ho kontribuisaun rejistadu ona = pensaun mínima ho valór ekivalente ba valór pensaun sosiál dala rua (2x); 

Entre fulan 121 no fulan 240 ho kontribuisaun rejistadu ona = pensaun mínima ho valór ekivalente ba valór pensaun sosiál dala tolu (3X); 

Entre fulan 241 no fulan 360 ho kontribuisaun rejistadu ona = pensaun mínima ho valór ekivalente ba valór pensaun sosiál dala haat (4x).

 

Garantia valór mínimu pensaun invalidés relativa signifika katak, bainhira kálkulu normal pensaun nia rezultadu mak kiik liu montante mínimu aseguradu, benefisiáriu iha direitu ba nia pensaun akrexida ho komplementu sosiál ho valór nesesáriu hodi kompleta montante mínimu pensaun aseguradu.
 

 

Pensaun Invalidés relativa bele akumula ho rendimentu servisu nian, desdeké nia valor hamutuk la liu:

  •  valór remunerasaun referénsia ne’ebé konsidera hodi kalkula pensaun, bainhira iha akumulasaun rendimentu servisu nian ida husi profisaun ne’ebé hanesan ho benefisiáriu nian iha data invalidés nian;
  • valór remunerasaun referénsia ne’ebé konsidera hodi kalkula pensaun nian dala 2, bainhira iha akumulasaun rendimentu ho servisu ida husi profisaun ne’ebé la hanesan ho servisu benefisiáriu nian iha data invalidés nian.

 

Pensaun invalidés relativa selu mensalmente (fulan 13)  to’o akontese situasaun ida hanesan tuirmai ne’e:

  • Benefisiáriu mate
  • Benefisiáriu atinje ona idade legál hodi asesu ba pensaun vellise (tinan 60)
  • Alterasaun kona-ba situasaun inkapasidade nian, ne’ebé determina liuhusi Sistema Verifikasaun Inkapasidade sira-nian (SVI)


 

Seguransa Sosiál selu pensaun Invalidés absoluta fulan-fulan, tuir data tuirmai:

  • Karik traballadór rekér pensaun to’o iha dia 15, sei selu iha loron 25 fulan ida-ne’ebá nian.
  • Karik traballadór rekér pensaun entre dia 16 no loron ikus fulan nian, sei selu iha fulan tuirmai.

 

Pensaun Invalidés absoluta labele akumula ho rendimentu traballu nian ka atividade seluk saida de’it.